Tito Boeri (2009): Maahanmuutto tulonjakoyhteiskuntaan, osa 1: empiria
Lupasin aikaisemmin referoida Bocconi-yliopiston taloustieteen professori Tito Boerin London School of Economicsin Europe in Question-sarjaan kirjoittaman mielenkiintoisen tutkimuksen ”Immigration to the Land of Redistribution.” Keskustelunavaukseksi luokiteltavassa paperissa on 52 sivua varsin tymäkkää asiaa, joten jaan referaatin useampaan osaan.
Tiivistetysti, suurin osa maahanmuuttajista Euroopassa on sosiaaliturvan nettomaksajia, mutta joissain maissa (mukaan lukien Suomessa) ei-kansalaiset ovat sosiaaliturvan nettosaajia. Tulos on kuitenkin todennäköisesti ylöspäin kallellaan, sillä se ei ota huomioon ei-rahallisia tulonsiirtoja kuten koulutusta tai terveydenhuoltoa.
Boeri löytää näyttöä, että maan korkea sosiaaliturvan taso korreloi puolestaan heikommin koulutetun maahanmuuton kanssa, mutta korrelaatiosta ei voida vielä johtaa kausaliteettia. Jos muut vaikuttavat tekijät vakioidaan, ei-EU-kansalaiset ovat useassa maassa (ml. Suomi) myös yliedustettuina ei-maksuperusteisen sosiaaliturvan kuten asumistuen saajien joukossa.
Nettomaksajuutta puolestaan ennustaa kaikkein parhaiten maahanmuuttajan koulutustaso. Vaikka EU-maihin tulevien maahanmuuttajien koulutustaso onkin laskenut huomattavasti vuodesta 1990 vuoteen 2000, suurimmassa osassa maita (ml. Suomi) maahanmuuttajien koulutustaso vuonna 2000 oli vielä kantaväestön kanssa samalla tasolla tai korkeampi.
Suosittelen aiheesta kiinnostuneita lukemaan koko artikkelin. Alla olevat mielipiteet ja johtopäätökset ovat Boerin; omani ovat kursiivilla.
Boerin empiirinen tutkimusosuus perustuu yleiseurooppalaiseen kyselytutkimukseen, jossa haastatelluilta maahanmuuttajilta kysyttiin heidän maksamansa verojen ja muiden maksujen (esim. eläkevakuutusmaksut) määrä, sekä heidän saamiensa suorien tukien (esim. työttömyyskorvaus, eläke, sairauspäiväraha, asumistuki, lapsilisät ym.) määrä. Vaikka maahanmuuttajatkin ovat keskimäärin yliedustettuina ei-maksuperusteisissa tukimuodoissa kuten asumistuessa*, Euroopan maahanmuuttajat ovat keskimäärin nettomaksajia, eivät nettosaajia, suurimmassa osassa tutkittuja Euroopan maita.
Boeri kuitenkin huomauttaa, että tulokset ovat todennäköisesti vääristyneitä ylöspäin, sillä kyselytutkimuksessa ei huomioida maahanmuuttajille tarjottuja palveluita, kuten koulutusta tai ilmaista terveydenhoitoa. Keskimäärin ”tuoreen” maahanmuuton tulisi lisäksi näkyä nettomaksajien suurempana osuutena, sillä äskettäin maahan muuttaneet ovat tyypillisesti nuoria eivätkä siten ole esim. eläkkeiden saamapuolella.
Tilastointitavan vuoksi maahanmuuttajilla tarkoitetaan tutkimuksessa maassa asuvia ei-kansalaisia, joten kansalaisuuden jo saaneet jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Nettomaksajien osuus maahanmuuttajista muutamissa Euroopan maissa 2004-2006 (Boeri, 2009, s. 18)
Taulukon selitys:
Sarake 1: nettomaksajien osuus kaikista maahanmuuttajista
Sarake 2: nettomaksajien suhde maahanmuuttajat/kansalaiset
Sarake 3: keskimääräinen tulonsiirto maahanmuuttajalta valtiolle (suluissa keskihajonta)
Sarake 4: ero keskimääräisen maahanmuuttajan ja keskimääräisen kansalaisen välillä, suhdelukuna
Tärkein Boerin näistä tiedoista tekemä johtopäätös on se, että yleisesti ottaen vähintään puolet maahanmuuttajista on nettomaksajia. Joissain maissa, erityisesti Itävallassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa, maahanmuuttajat ovat myös yliedustettuina nettomaksajissa.
Toinen tärkeä huomio on hyvin suuri keskihajonta**. Se kertoo siitä, että maahanmuuttajien kesken on hyvin suuria eroja siinä, onko maahanmuuttaja nettomaksaja vai nettosaaja. Keskimäärin niissä maissa, joissa maahanmuuttajat ovat nettomaksajia, he osallistuvat sosiaaliturvan maksamiseen kantaväestöä suuremmalla osuudella. Boerin tarkemman regressioanalyysin (taulukko A1 liitteessä A) mukaan niin maahanmuuttajan kuin natiivinkin koulutustaso on tärkein nettomaksajuutta selittävä tekijä.
Riippuvuus tietyn tyyppisistä tulonsiirroista
Boeri kysyy myös kysymyksen, joka on kiinnostava monille maahanmuuttokriittisille: jos kaikki muut tekijät vakioidaan, onko ei-EU-kansalainen enemmän tai vähemmän todennäköisesti joidenkin tulonsiirtojen saajana?
Vakioituaan sukupuolen, iän, lasten lukumäärän, perhekoon, koulutuksen, asunnon omistuksen ja työmarkkinoilla olon vaikutukset tuloksista, Boeri löytää tilastollisesti merkitsevää näyttöä (p < 0,05)***, että maahanmuuttajat ovat Belgiassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa kantaväestöä todennäköisemmin ei-maksuperusteisen sosiaaliturvan käyttäjiä.
Maahanmuuttajat ovat kantaväestöä vähemmän todennäköisesti näiden tukien käyttäjiä Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Suurimmassa osassa Euroopan maita - poikkeuksena Tanska ja Saksa - maahanmuuttajat käyttävät suhteellista osuuttaan vähemmän maksuperusteista sosiaaliturvaa.
Valikoituvatko heikosti koulutetut maahanmuuttajat korkean sosiaaliturvan maihin?
Toinen mielenkiintoinen kysymys onkin se, valitsevatko heikosti koulutetut maahanmuuttajat kohdemaansa sosiaalietuuksien perusteella.
Erään teorian mukaan korkeasti koulutetut valitsevat keskimäärin kohdemaaksi maan, jossa tulonsiirrot eivät leikkaa heidän ansiotulojaan, kun taas korkea sosiaaliturva näyttäytyy ”sossumagneettina,” houkutellen heikosti koulutettuja maahanmuuttajia tulonsiirtojen ääreen. Boerin (2009, s. 23) mukaan tästä on osittaista näyttöä: korkeammat sosiaalietuudet korreloivat maahanmuuttajien matalamman koulutustason kanssa.
Korrelaatiosta ei kuitenkaan voi johtaa kausaliteettia: kuten Benhabib (1996) ja Dolmas & Huffman (2003) ehdottavat, korkeammat sosiaalietuudet saattavat myös olla seurausta maahanmuuttajien ammattitaitojakaumasta. Lisäksi sosiaaliturvassa on eroja: esimerkiksi aktiiviset työmarkkinatoimet ja kattava työttömyysturva saattavat houkutella koulutettuja siirtolaisia.
Toisessa tutkimuksessa De Giorgi ja Pellizzari (2008) kuitenkin osoittivat, että erot sosiaaliturvassa voivat vaikuttaa merkittävästi maahanmuuton määrään ja jossain määrin ammattitaitoisten ja ammattitaidottomien maahanmuuttajien osuuteen. Heidän laskelmiensa mukaan yhden normaalijakauman ero sosiaaliturvan määrässä (karkeasti ottaen noin 3000 euroa vuodessa EU-alueella) nostaa maahanmuuttoa 3 %. Lisäksi korkeamman sosiaaliturvan maihin kohdistuvassa maahanmuutossa kouluttamattomien maahanmuuttajien osuus on jonkin verran ylikorostunut, samalla kun naisten osuus on alikorostunut.
Seuraavissa kirjoituksissa referoidaan sitten sitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Boerin mukaan on olemassa kolme vaihtoehtoa:
1. Maahanmuuttajien sulkeminen sosiaaliturvan ulkopuolelle
2. Maahantulijoiden pisteyttäminen
3. Sosiaaliturvaverkon harmonisointi EU-tasolla.
Johtopäätökset Suomen osalta
Boerin tutkimuksesta voidaan vetää Suomen maahanmuuttopolitiikan kannalta muutama huolestuttava ja yksi rauhoittava johtopäätös.
Ensinnäkin, Suomessa maahanmuuttajien voidaan sanoa keskimäärin murentavan sosiaaliturvajärjestelmämme rahoituspohjaa. Tämä on varsin huolestuttavaa, sillä laajempi maahanmuutto on ilmiönä Suomessa varsin nuori. Tästä syystä maahanmuuttajien tulisi teoriassa olla nuoria työikäisiä ja siten vähemmän edustettuina sosiaaliturvan nettosaajina. Toisin sanoen, jos Suomi ei onnistu houkuttelemaan keskimäärin enemmän nettomaksajia, sosiaaliturvan rahoitusvajeen voi odottaa vain pahenevan kun maahanmuuttajat eläköityvät. Heikki Kerkkäsen tietojen mukaan vuoteen 2025 mennessä Suomessa eläköityy vähintään 27 000 maahanmuuttajaa.
Toiseksi, Suomen varsin antelias sosiaaliturva johtaa siihen, että tänne valikoituu keskimääräistä enemmän heikosti koulutettuja maahanmuuttajia. Tämä puolestaan heikentää maahanmuuton taloudellista ennustetta entisestään.
Kolmanneksi, ajatukset matalapalkka-alojen työvoiman tuonnista ulkomailta asettuvat Boerin näkemysten nojalla outoon valoon. Käytännössä näyttäisi vahvasti siltä, että matalat palkat korvataan ja korvattaisiin tosiasiallisesti sosiaalimenoista; näin voitot yksityistettäisiin, mutta kustannukset sosialisoitaisiin.
Neljänneksi, tilanne ei kuitenkaan liene vielä katastrofaalinen. Maahanmuuttopolitiikan kriitikoiden usein esimerkkinä pitämissä maissa kuten Ruotsissa ja Saksassa maahanmuuttajat ovat jopa yliedustettuina sosiaaliturvan kustannusten maksamisessa.
Alaviitteet
* = ”Ei-maksuperusteinen” tarkoittaa tässä yhteydessä tukea, joiden kustannuksiin vastaanottaja ei ole suoraan osallistunut . Työttömyyspäiväraha ja eläkkeet ovat pääsääntöisesti maksuperusteellisia; verovaroista rahoitetut tuet kuten asumistuki ja lapsilisä eivät pääsääntöisesti ole.
** = Keskihajonnan merkityksestä hyvä selitys löytyy täältä. Käytännössä esimerkiksi Suomen kohdalla tulonsiirtojen keskiarvo -3212 € ja keskihajonta 5863,7 € kertoo, että 68 % maahanmuuttajista vastaanottaa enintään 9075,7 € maksujaan enemmän tukea tai maksaa enintään 2651,7 € yli saamiensa tukien. 95 % maahanmuuttajista puolestaan mahtuu kahden keskihajonnan sisään eli välille - 14 939,4…8515,4 €. Huomaa, että tämä luku ei sinänsä kerro mitään; olennaista on tietää maahanmuuttajien nettomaksujen ja kantaväestön nettomaksujen suhde.
*** = Tilastollisesti merkitsevä tarkoittaa, että on epätodennäköistä että tulos olisi syntynyt sattumalta. Todennäköisyyttä, että tulos olisi syntynyt sattumalta, kuvataan luvulla p. Jos p on esimerkiksi 0,05, on teoreettisesti 5 % mahdollisuus (yksi kahdestakymmenestä), että tulos olisi syntynyt sattumalta. Jos p on 0,01, on teoriassa yksi mahdollisuus sadasta, että tulos olisi syntynyt sattumalta. Nyrkkisääntönä rajaa p = 0,05 pidetään osoituksena siitä, että ero on selvästi olemassa.Tilastollisesti merkitsevä tarkoittaa ainoastaan, että tulos ei todennäköisesti johdu tilastovirheestä - ei sitä, että ero olisi erityisen suuri tai muuten merkittävä.
Jos aivan lyhyesti kommentoisi. ”Boeri kuitenkin huomauttaa, että tulokset ovat todennäköisesti vääristyneitä ylöspäin, sillä kyselytutkimuksessa ei huomioida maahanmuuttajille tarjottuja palveluita, kuten koulutusta tai ilmaista terveydenhoitoa.”
Kyllähän se tulosta parantaa kun laskee vain tulot muttei menoja, meillähän tosin hallitus tekee jatkuvasti tätä. Lisäksi tulee mieleeni että kuinkahan validi tuollainen kyselytutkimus ylipäätään on? Miten lukutaidottomat kaduilla asuvat ihmiset ymmärtävät mitä heiltä kysytään käsitteidenkin ollessa aivan outoja ja onko heiltä edes mitään kyselty?
Toinen tutkimusta suunnattomasti vääristävä asia on niputtaa kaikki maahanmuuttajat samaa nippuun. Tällä on aina perinteisesti saatu kaikki tilastot näyttämään paremmilta, kuten silläkin että kaikki kansalaisuuden saaneet rikolliset ovat tilastoissa kantaväestöä.
Johan Tranberg: Olet aivan oikeassa, mutta valitettavasti maahanmuuttajille tarjottujen palvelujen kustannusten laskeminen on vaikea tehtävä. Realistisen tutkimuksen kun tulisi ottaa huomioon, että useimpia maahanmuuttajien tarvitsemia palveluja tuotetaan joka tapauksessa, oli maahanmuuttajia eli ei.
Mahdotonta tälläisen tutkimuksen teon ei kuitenkaan pitäisi olla. Jos joku lukijoista tietää aihetta sivuavista tutkimuksista, olisin tiedoista kiitollinen.
Kyselyn validiteetista ja luotettavuudesta voidaan myös olla montaa mieltä. Boerin paperissa olevan taulukon 6 (s. 15) perusteella uskoisin kuitenkin, että keskimääräinen vastaaja on ainakin ymmärtänyt kysymyksen. Taulukon mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen koulutustaso oli useimmissa maissa lähellä kantaväestön keskimääräistä koulutustasoa tai sen yli. Esimerkiksi Suomeen v. 2000 muuttaneissa oli melko tarkkaan saman verran korkeasti koulutettuja kuin kantaväestössä.
Toki tähänkin voisi vaikuttaa hyvän datan piilottaminen huonon datan sekaan: taulukossa 6 tilastoidaan vain korkeakoulutus, joten esimerkiksi täysin lukutaidottomat jäävät teoriassa pois rumentamasta tuota tilastoa. Boeri on kuitenkin nimenomaan tutkinut mm. heikosti koulutettujen ja kouluttamattomien maahanmuuttajien nettomaksajuutta ja hakeutumista korkean sosiaaliturvan maihin, vaikkei se tuossa taulukossa näykään.
Erot koulutustasossa muuten ovat Boerin mukaan parhaiten maahanmuuttajien nettomaksajuutta selittävä ja ennustava tekijä, eli tässä tutkimuksessa ei varsinaisesti ole niputettu kaikkia maahanmuuttajia samaan nippuun. Lähtömaan perusteella heitä ei kuitenkaan ole tutkittu, mutta sinänsä en näe syytä tähän mikäli koulutustaso riittää selittämään tutkittavan ilmiön.
Suomessa riittäisi kun suomalainen sosiaaliturvaverkosto uudistautuisi.Nythän on niin että jo kantaväestössä on enemmän elätettäviä kuin tienaajia.Ja nettomaksajien osuus laskee kaiken aikaa.Ja kun kehitys menee siihen suuntaan että kantaväestö vanhenee ja tuottavuus laskee niin huoltosuhde heikkenee edelleen.Ja kun resursseja ei ole eikä ns.halpatyövoimaa mummoja ja pappoja pesemään ja ruokkimaan niin ihan maalaisjärjellä ajateltuna siinä on iso validiteetti tutkimus valmiina ilman teoreettisia kaavioita.
Eli jos me ei kyetä uudistamaan rakenteitamme ja emmekä tuottamaan parempia palveluita halvemmalla niin hukka perii.Kun velaksi eletään niin kannattaisi tarkkaan harkita mihin ne velkarahat sijoitetaan.
Maahanmuuttajat jotka Suomeen pyrkivät tulevat pääsääntöisesti maista joissa ei sosiaaliturvajärjestelmiä ole.Siksi he tekevät töitä palkalla ,joka ei suomalaista tukiasiakasta kiinnosta.
”Tilastointitavan vuoksi maahanmuuttajilla tarkoitetaan tutkimuksessa maassa asuvia ei-kansalaisia, joten kansalaisuuden jo saaneet jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.”
Näin on tietysti väärin, koska siten hyvin kotoutuneet ja jo työllistyneet jäävät poist mamuista. Mamuiksi lasketaan siten vain suht äskettäin maahanmuuttaneet, jotka eivät ole vielä asettuneet tai oppineet kieltä, joten he toki ansaitsevat vähemmän.
Gabriel: näin voi olla. En kuitenkaan ole nähnyt empiriaa tämän oletuksen vahvistamiseksi.
Vastakkainen hypoteesi nimittäin kuuluu, että kansalaisuuden saaminen ei ennusta nettomaksajuutta. Suomestakin on kokemusta vähemmistöryhmistä, joiden keskuudessa työttömyys on hyvin yleistä kansalaisuudesta huolimatta.
Tämänkään hypoteesin oikeellisuudesta en ole näyttöä nähnyt.
Miten tässä tutkimuksessa on eroteltu humanitaariset ja työperäiset maahanmuuttajat? Vai sekoitellaankohan nyt banaaneja ja appelssiineja yhteen…
Ps. Tosta taulukosta ei saa mitään selvää.
the: Kuten Boeri toteaa, maahanmuuton syytä tai lähtömaita ei ole eroteltu suoranaisesti mitenkään, mutta maahanmuuttajien koulutustaso on huomioitu. Humanitaarisesta maahanmuutosta suuri osa koostuu heikosti koulutetuista, ja tämä ennustaa tulonsiirtojen saamapuolella olemista koko Euroopassa.
Mielestäni koulutus onkin maahantulon keinoja tai lähtömaata parempi mittari monellakin tapaa.
Toisaalta, olen myös ymmärtänyt että esimerkiksi Ruotsissa humanitaarisen maahanmuuton osuus on ollut melkoinen viimeisen 20 vuoden aikana. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat Ruotsissa keskimäärin nettomaksajia. Ilmeisesti ennuste ei ole aivan niin suoraviivainen kuin vaikka Halla-ahoa lukemalla voisi päätellä.
Toivottavasti taulukko näkyy nyt paremmin, pientä opettelua näköjään tämän alustan kanssa…
”Toisaalta, olen myös ymmärtänyt että esimerkiksi Ruotsissa humanitaarisen maahanmuuton osuus on ollut melkoinen viimeisen 20 vuoden aikana. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat Ruotsissa keskimäärin nettomaksajia.”
Voihan tämä pitää paikkansakin sillä ainakin oman sisäministeriömme suunnasta on kerrottu, että ”Ruotsi on menestystarina, jonka hyvinvointi perustuu paljolti maahanmuuttoon”.
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1…0:0:0:0:0:
Tietysti olisi mielenkiintoista tietää hieman tarkemmin eri maanosista tulevan maahanmuuton merkitys kokonaisuuden kannalta mutta ehkäpä selvitys koulutustaustasta kertoo paljon siitäkin.
Harvinaisen analyyttistä, sivistynyttä ja asiallista tekstiä yleensä tunteita herättävästä aiheesta. Kiitokset siitä! Tällaista lukisi mielellään, myös niiden toimesta kirjoitettuna, jotka kirjoittavat tai puhuvat erityisesti maahanmuuton puolesta. En pysty muistamaan, että olisin koskaan sellaista lukenut. Ehkä joku uskaltaa vastata haasteeseen? En oikein voi kannattaa mitään ryhmää tai henkilöä, joka ei pysty kantaansa perustelemaan edes auttavalla tasolla. Tämä taitaa paljastaa, että suosin mielellään eksakteja tieteitä.
Taulukon tiedoissa silmiin pisti Espanjan korkea nettomaksajien osuus kaikista maahanmuuttajista. Monissa lähteissä on kirjoiteltu Espanjan laittomista maahanmuuttajista. Kirjoitusten perusteella tuota lukua on toisaalta vaikea ja toisaalta helppo uskoa. Laittomat maahanmuuttajat tuskin ovat tilastoissa suoraan mukana. Jos näin on, niin silloin se saattaa koskea myös monia muita tutkimuksessa mukana olleita maita. Vaikka maahanmuuttajat olisivat laittomia ja virallisen tilastoinnin ulkopuolella, on heillä merkittävä vaikutus kansantalouteen ja valtion verotuloihin.
Tämän aiheen suhteen eniten harmittaa, että jopa asian tutkiminen (välineenä mainittakoon tilastointi) halutaan monen tahon toimesta kieltää. Toisaalta ymmärrän perusteena, että ketään ei haluta leimata. En itsekään halua tulla leimatuksi. Olen sitä mieltä, että ketään ei tule leimata ryhmään kuulumisen vuoksi. Kuitenkin samalla pitäisi olla keinot olemassa tutkia ilmiöitä, jotka liittyvät mihin tahansa ryhmään. Ehkä jonain elämäni päivänä sekin on mahdollista, en kuitenkaan laskisi sen varaan.
Puolueeton: Kiitos kehuista. Tarkoitukseni onkin pysyä mahdollisimman neutraalina skeptikkona tämän aiheen suhteen.
Kannattaa huomata tuossa nettomaksajien osuudesta kertovassa taulukossa, että Espanja on yksi niistä maista joissa tilastointi ei tee eroa EU-maista ja ei-EU-maista lähtöisin olevan maahanmuuton välillä. Muut tälläiset maat taulukossa ovat Itävalta, Belgia ja Iso-Britannia. Kaikkien muiden maiden tilasto viittaa siis eksplisiittisesti EU:n ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon.
Varsin hyvää ja kiihkotonta perustelua maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvalta taholta löytyy Heikki Kerkkäseltä, esim. nämä seuraavat kirjoitukset (joita kommentoin ehkä vähän turhankin kärkevästi).
http://hemakerk.blogspot.com/2…aipaa.html
http://hemakerk.blogspot.com/2…hosen.html
Valitettavasti varsinaista tilastotietoon perustuvaa argumentointia maahanmuuton puolesta ei ole tullut vielä vastaan. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että aihetta tulisi voida tutkia kiihkottomasti - ja ulkomailla tähän tunnutaan pystyvänkin.